Tänä aamuna oli mukava herätä, kun mies heräsi ennen minua ja minä sain odotella sängyssä kahvin valmistumista. Yleensä minä herään aina aikasemmin ja keitän ne kahvit. Rauhalliset, kiireettömät aamut on kaikkein parhaita. Sen takin minä heräänkin aina puoli tuntia ennen muita että saan ihan rauhassa kahvistella ja katsoa aamutv:tä.

Tänään kun menin töihin, näin viereisen työpaikan tyttöjen istuvan ulkona kahvilla ja tupakalla. Se näky sai minut himoitsemaan taas tupakkaa. Kuinka ihanaa olisi kotonakin aamulla mennä terassille kahvistelemaan ja tupakoimaan. Olen lopettanut tupakoinnin viimeksi viime lokakuussa. Poltin vain edellisen kesän. Nyt taas kun kesä tekee tuloaan niin mullakin tekee mieli tupakkaa. Saa nähdä, saatan alkaa taas polttamaan, mutta vain kesän ajaksi. Tiedän että lopettaminen syksyllä taas on vaikeaa, mutta uskon pystyväni siihen. Ainoa ongelma uudelleen aloittamisessa on se alku, kun elimistö ei vielä ole tottunut nikotiiniin ja tupakka oikeasti maistuu pahalta. Mutta sitten kun elimistö tottuu myrkkyihin, tiedän että se alkaa maistumaan hyvälle. Jotenkin minulle kesä ja tupakka kuuluvat yhteen niin kuin kesä ja jäätelökin. Lopetin tupakoinnin aikoinaan silloin kun aloin odottamaan tyttöä ja sen jälkeen olen polttanut  vain satunnaisesti.

Illalla siivottiin meiän ulkovarastoa. Siis viimeinkin saatiin nakattua varaston nurkista kaikki ylimääräinen roina mitä jäi rakennusajalta. Ja siitä on jo kohta kolme vuotta! Vielä siellä olisi paljon pois heitettävää muutakin romua, mutta pitää viikonloppuna käyttää enemmän aikaa siihen valikoimiseen. Pihallakin pyörii vielä jotain maalaustelineitä ja lavoja joista kanssa meinataan tänä kesänä päästä eroon. Maalaushommia on vielä jonku verran ja siksi ne telineet on pitäny säästää.

Tyttö ainakin nauttii nyt olla ulkona kun rapakoita on joka paikassa. Tänäänki illalla se leikki hiekkalaatikolla ( joka vihdoin on sulannut !) ja välillä se istui viereisessä rapakossa. Oli se vähän märkä kun tultiin sisällä.