Aamulla kun katsottiin ulos niin maa oli taas valkoinen ja ulkona pyrytti lunta. Teki mieli jäädä peiton alle ja niin teinkin. Tyttö kiikutti heti herättyään minulle oman äitienpäivälahjansa, jonka oli tehnyt päiväkodissa. Se oli ihana liina, jossa oli kaksi kaunista kukkaa ja tietenkin itsetehty kortti. Sain kahvit ja kakkua perinteisesti sänkyyn ja mies antoi oman lahjansa. Uusi urheiluun sopiva t-paita ja casinoarpa. Paita oli oikein mieluinen, mutta arvasta ei tullut voittoa. Oikeastaan meillä ei sitten sen kummemmin vietetty tätä päivää. Mutta ihana päivä kuitenkin. Minä olin sanonut taas kerran miehelle että mitään lahjoja ei tarvitse hommata. Minulle riittäisi tytön antama lahja ja kahvit aamulla sänkyyn kakun kera, mutta hän oli kuitenkin mennyt ostamaan. Minä en kauheasti tykkää siitä että äitienpäivä on niin kaupallinen juttu.

Mies oli tytön kanssa aamupäivällä ulkona vähän aikaa, mutta minä en uskaltautunut lähteä ollenkaan ulkoilemaan. Iltapäivällä nukuin pikku päikkärit ja sillä välin yksi ystävä oli soittanut ja pyytänyt minua lenkille. Olis vissin pitäny lähteä kun koko viikko on mennyt ilman mitään liikuntaa.

Ihanaa, huomenna ei tarvitse mennä töihin, eikä ylihuomennakaan! Mulla on lukuloma.