Olin juuri lähtenyt ostamaan kesäkukkia, kun rajuilma yllätti. Kerkesin käydä orvokkiamppeleita hakemassa ja olin juuri menossa toiseen paikkaan kun tuli aivan kauhea ukkosmyrsky. Jäi kukat sitten ostamatta. Onhan noita päiviä muitakin. Istuimme miehen kanssa terassin suojissa ja katselimme ukkosta ja sadetta. Oli aika mahtavaa. Nyt myrsky on laantunut ja aurinko taas paistaa. Kaikki näyttää niin vihreältä ja kauniilta.

Kun en päässyt uloskaan niin piti alkaa siivoamaan. Tytön huone oli taas sen näköinen että siellä oli pidetty hauskaa. Lelujen seasta ei juuri lattiaa näkynyt. Taas oli kova taistelu siitä että osallistuuko tyttö itse siivoukseen vai ei. Keräsi se rakkaat korunsa korurasiaan ja loppuajan se keinui keinussaan kun me miehen kanssa kerättiin kaikki paikoilleen. Sitten kävin lakanavuoren kimppuun ja silitin kaikki. Minä en tykkää nukkua ryppyisissä lakanoissa mutta en ole kovin innokas niitä kyllä silittämäänkään, mutta joskus on pakko. Omistaisimpa mankelin! Kodinhoitohuonekin on nyt siisti ja ikkunassa uudet kesäverhot. Piristävää!

Eilen oli jo ihanan lämmin ilma ja kävin rullaluistelulenkillä. Se on aika raskasta kun on oikein lämmin keli. Harmittaa kun tuo meiän vaaka on jämähtänyt samoihin lukemiin, paino ei putoa millään vaikka kuinka liikkuu. Kesälomareissu lähestyy ja vatsamakkarat pullistelee, apua! En saa otettua itsestä niskasta kiinni että alkaisin tekemään iltaisin vatsalihasliikkeitä vaikka aina aion ja aion.

Tyttö kakkosta ei ole paljoa kotona näkynyt. Nyt se meni uuden ystävänsä luo vuorostaan yökylään. Pikkutyttö eilen tuumasi että eikö se isosisko keksinyt mukavampaa lomanviettopaikkaa kun tulla vain meille. Hauskaa! Mie sanoin että on hänellä vielä lomaa sittenkin jäljellä kun meiltä lähtee.