Tämä viikko meni taas niin nopeaa että hyvä kun kerkesi edes alkaa niin nyt ollaan jo perjantaissa. En ole joutanut kirjoittamaankaan. Vierashuone on nyt käytössä kun tyttö kakkonen asustelee täällä, joten ei aina pääse koneelle rauhassa silloin kun olisi aikaa. Eilen siis oli se suuri päivä. Täytin vuosia, 35. Se tuntuu minusta aika paljolta. Ja samalla tuli viisi vuotta täyteen yhteistä taivalta miehen kanssa, siis avioliitossa vietettyjä. Muistan kun nuorempana ajattelin että äitini oli aika vanha kun hän minut sai, äiti oli silloin 35. Kai sitä sitten on aika vanha. Eilen sain aamulla kakkua ja lahjoja sänkyyn. Tyttökin heräsi siinä tohinassa, raotti silmiään ja sanoi vain että paljon onnea äiti. Se oli niin suloinen. Sain lahjaksi uuden puhelimen ja uuden värin kivituikkukokoelmaani (rubiininpunainen!). Olin toivonut jumppapalloa lahjaksi, mutta se jäi sitten saamatta. No olen tyytyväinen silti, vaikka ei sitä puhelinta olisi tarvinnut ostaa. Entinenkin oli ihan hyvä. Minulle tulee puhelinlasku vain joka toinen kuukausi ja se on aina alle 20 euroa. En siis käytä sitä juuri ollenkaan. Ei siis juhlittu eilenkään sen kummemmin. Kakkua ollaan popsittu hyvillä mielin. Huomiseksi ollaan kutsuttu kylään pari ystäväperhettä juhlimaan ja grillailemaan. Saadaampahan testata uusi kaasugrilli.

Eilinen ilta meni yleisurheilukisoissa. Lajeina oli pituus, pallonheitto ja 60 m juoksu. Tyttö suoriutui hienosti kaikista lajeistaan, vaikka meinas välillä kyllästyä kun piti omaa vuoroaan odotella. Eihän ne varsinaisesti ole kilpailut, vaan eräänlainen jokaviikkoinen kesätapahtuma lapsille. Viimeisellä kerralla jaetaan sitten kaikille palkinnot. Se on kivaa. Eilen illalla olin niin väsynyt että nukahdin kun olin lukenut tytölle iltasadut.

Pääsin tällä viikolla pitkästä aikaa luistelemaan. Kävin tunnin lenkin ja olin aivan poikki, mutta onnellinen. Huomenna suunnitelmissa aamulenkki jos sää sallii. Nyt kutsuu minua lämmin sauna.