Onneksi on taas päivä jo kohta mennyt. Minä en kestä näitä maanantaipäiviä! Töissä ei mennyt erityisen hyvin. Ärsytti jo heti aamusta. En käsitä mistä nyt löytyisi jotain puhtia ja iloa tuonne työelämään. Kaikki tuntuu niin kurjalta. Onneksi sentään kotiasiat on hyvin, se vielä puuttuisi kun pitäisi niiden kanssakin murehtia.

Eilen käytiin tytön kanssa ensimmistä kertaa oikeassa uimahallissa. Oli oikein kivaa ja tyttökin viihtyi altaassa niin kuin kala vedessä. Aiomme ottaa sen jatkossakin sunnuntai-iltapäivien ohjelmaan. Nyt oli mies mukana, mutta uskallan eka kerran jälkeen mennä tytön kanssa kahdestaankin, kun ei se mies hirveän innoissaan ollut siitä uimisesta. Vaan olisihan se kivempaa käydä porukalla ja sitten saisi itsekin välillä käydä uimassa omat lenkit.

Jumpassa tänään ajattelin että miksi sitä pitää itseään rääkätä vielä maanantai-iltana sillä tavalla. Aika ei nyt kulunut millään ja vilkuilin koko ajan kelloa. Mutta ei siitä pääse mihinkään että kotia tullessa oli hyvä olo, mutta kauhea nälkä. Näkkäriä meni taas!