Olen harvinaisen laiska käymään ikinä kampaajalla. Viime kerrasta on tainnut vierähtää yli puoli vuotta. Onneksi on sellainen hiusmalli, joka ei välttämättä vaadi käyntiä, vaan sen saa antaa kasvaa vain. Tänään oli siis se päivä, jolloin vihdoin pääsin sinne, enkä ole katunut tippaakaan. Pituudestä lähti yli kymmenen senttiä ja kampaajakin sanoi että tyyli on kokonaan eri ja niinhän se onkin. Olen tosi tyytyväinen.

Kampaajalla vierähti sen verran aikaa että olin kotona vasta seitsemän jälkeen. En siis enää kerennyt tai jaksanutkaan lähteä hiihtämään, vaikka keli olisi ollut mitä parhain. Olin niin nälissäni että olisin voinut syödä kaapin tyhjäksi. Onneksi olin eilen tehnyt valmiiksi kevyttä kanaruokaa. Tyttö meni hoidosta suoraan kavereilleen, ( tai ei se itse mennyt vaan hoitotätin mukana, joka on kavereiden äiti  ) kun en kerennyt sitä hakemaan ja miehelläkin oli pitkään töitä. Tyttö oli niin onnellinen kun pääsi kavereiden kanssa leikkimään. Yleensä ne kylästelyt kavereiden luona ajoittuu vain viikonlopulle ja viikolla illat menee tiiviisti kotona.

Outo valoilmiö on kuulemma näkynyt jo tällä viikolla täällä, siis aurinko. En ole itse vielä nähnyt sen paistavan tälle vuodelle. Mutta ihana asia, jo se että tietää että se on alkanut näkymään. Kaamos on voitettu!

Oman uuden ilmeeni kunniaksiotin käyttöön uuden sivupohjan piristysruiskeelta.