En ole kerennyt käymään koko tietokoneella koko viikolla! Olin alkuviikon koulutusreissulla. Nämä välimatkat ja kulkeminen taas aiheuttaa sen että ne reissut on aika rankkoja. Maanantai oli kyllä pitkä päivä kun lähdin liikenteeseen puoli kuudelta, istuin päivän koulutuksessa ja ilta meni vielä iltaohjelman merkeissä ja se jatkui puoleen yöhön asti. Tiistaina sitten päivän jälkeen piti vielä tehdä pakolliset shoppailut kun kerran kaupunkiin on päässyt ja olin kotona vasta ilta yhdeksän jälkeen. Puhti oli pois.

Ostin reissulta verhokangasta ja nyt on kaks iltaa mennyt verhoja ommellessa. Nyt on keittiössä uudet ihanat verhot ja pitää kai alkaa ikkunoita vielä pesemään sen kunniaksi. Niistä verhoista tuli suurinpiirten tällaiset, beigen väriset ja pelkkä kappa vain.

Kuukausi on taas vaihtumassa ja alkaa olla syksyn tuntua. Yöllä on pakkasta ja päivällä onneksi paistaa aurinko. Taitaa olla meillä viikonloppuna perunannostotalkoot kun kaalet on ihan pakkasen puremia. Eiköhän se ole jo aika. Oman maan potut, ah ne on niin ihania. Harmi vain kun meidän perunamaa on niin pieni. Pottuja siitä riittää juuri ja juuri jouluun asti. Tällä viikolla ollaan alettu polttamaan takassa tulia. Mies on säästäväinen sähkön suhteen eikä suostu vielä nostamaan lämpöjä sähkön avulla, vaan tulella. Mutta onhan se ihanaa kun takassa palaa tuli!

En ole täysin tyytyväinen siihen mitä olen töissä saanut aikaan tässä kuussa. Joiltain osin on suuriakin puutteita mutta kokonaisuudessa ihan ok. Koutuluksessakin viesti oli se että nyt ruvetaan töihin tosissaan ja niin olen päättänyt tehdäkin. Motivaatiota tulee aina kummasti lisää kun käy noilla koulutuspäivillä.  No kokonainen uusi kuukausi on onneksi taas aikaa tehdä hyvää työtä.

Tänään käytiin tytön kanssa hammaslääkärissä. Se oli oikomishoitokontrolli. Siis purennan tarkistus että tarviiko alkaa purentaa oikomaan tässä vaiheessa. Siis minua oikeasti ihmetyttää että se tapahtuu jo näin aikaisessa vaiheessa kun maitohampaat on vielä suussa. No ei onneksi tarvinut vielä aloittaa, odotellaan nyt rauhassa noita uusia hampaita ja katsotaan miten ne asettuvat suuhun. Tyttö oli tosi reipas ja sai valita itselle pienen palkinnon käynnistä. Se oli tosi iloinen.

Ihana viikonloppu edessä ilman mitään pakollisia menoja tai muita suunnitelmia. Olis meillä ollu mahdollisuus lähteä mökille mutta mulla ei nyt vain huvittanut. Nukkuminen omassa sängyssä tuntui vain paljon paremmalta ajatukselta.  Ehkä käymme huomenna ystävien mökillä kylästelemässä.