Voi apua, en ole käynyt täällä aikoihin! Nyt piti tulla huojentamaan oloa. Odotan vain että huominen olisi onnellisesti ohi, sillä huomenna on se päivä jota olen jännittänyt jo kuukauden päivät. Julkinen esiintyminen työpaikan asiakastilaisuudessa. En tiedä miten selviän siitä, olen yrittänyt tsempata itseäni, jotta en jännittäisi, mutta kun jännitän kuitenkin. Kunhan nyt saisin puhuttua asiani kunnolla etten kovin sekoilisi, niin kai se jotenkin menee. Sen on pakko mennä hyvin, minun työurani kehitys ylöspäin voi olla kiinni tästä esiintymisestä! Mulla on jo pari päivää päätäkin jomottanut ja kai se johtuu siitä päivän lähestymisestä, tai sitten voi olla väsymystäkin. Löysin itselleni verkkoapteekista jotain mikä saattaa auttaa, mutta sen näkee huomenna. Eilen oli pitkä päivä kun oli taas koulutuspäivä. Lähdin liikenteeseen aamulla puoli viisi ja tulin kotiin illalla puoli kymmenen. Olispa jo perjantai.

Olen muuten aloittanut hiihtokauden tälle talvelle. Viime viikon keskiviikkona kävin ensimmäisen lenkkini ja sunnuntaina toisen kerran. 12 kilometriä on kasassa. Oli rankkaa mutta ihanaa.

Viime lauantaina vietimme ystäväperheen kesken pikkujouluja. Oli tosi mukava ilta. Syötiin jouluruokia ja leikittiin lasten kanssa tonttuleikkejä. Pikkujoululahjatkin olimme kaikille hommanneet. Lapset oli ihan innoissaan. Sovimme samalla että teemme siitä jokavuotisen perinteen niin että joka toinen vuosi meillä ja joka toinen heillä. Kivaa!

Olen kantanut varastosta joulukoristelaatikon sisälle tytön toivomuksesta. En ole vielä mitään joulujuttuja laittanut, paria jouluvaloa lukuunottamatta. Tyttö on ihan innoissan penkonut laatikkoa ja levittänyt välillä kaikki pitkin olohuoneen lattiaa, yhden kynttilälyhdynkin kerkesi jo hajoittamaan. Viikonloppuna olis tarkoitus laittaa joulu kotiin. Ihanaa. Kunhan se viikonloppu vihdoin koittais niin sais keskittyä mukavimpiin juttuihin. Itsenäisyyspäivästä minulla alkaa kuuden päivän loma! Tuskin maltan odottaa.