Nyt on hyvä mieli, joulu on jo niin lähellä. Kaikki on valmista, ei stressiä, ei mitään. Lumikin pysyi maassa, vaikka uhkaavalta näytti että tännekin tulee musta joulu. Jäälyhdytkin sain kun sainkin jäädytettyä vaikka ne kerkes jo kerran sulaa. Nyt on jotain 7 astetta pakkasta.

Joulukuusi ( meillä mänty ) tuotiin eilen sisälle, kun tyttö ei malttanut odottaa että pääsee sitä koristelemaan. Tyttö alkaa olla jo aika hepakassa kun aatto on niin lähellä. Sekin on niin odottanut tätä joulua. Meille tuleekin aattona syömään ja joulua viettämään minun veli perheensä kanssa ja minun äitini. Veljen perheessä on pikkuvesseli, 1-vuotias joka on juuri oppinut kävelemään. Ihanaa. Hyvä kun ne päättivät tulla äidin luo jouluksi, niin meidän ei tarvi sitä kuskata edestakaisin.

Joulua varjostaa taustalla suru, sillä mieheni siskon tyttö ( 23v ) kuoli yllättäen viikko sitten sairauteen jota ei tiennyt sairastavansa. Minusta on aina tuntunut pahalta kun joku kuolee juuri ennen joulua. Ajatukset käyvät usein miehen siskon ja hänen miehensä luona, kuinka he jaksavat tämän raskaan ajan ylitse. Saimme tältä tytöltä perjantaina joulukortin ja se tuntui aika pahalta kun hän itse oli nukkunut pois pian kortin lähettämisen jälkeen. Laitoin kortin jääkaapin oveen. Se muistuttaa minua siitä että elämä on tässä ja nyt, ja se on niin hauras, eikä koskaan voi tietää milloin se päättyy. Muistan rakastaa läheisiäni.

Toivotan kaikille täällä kävijöille ihanaa, rauhallista joulun aikaa.