Ihanaa, kun joulu on jo niin lähellä, enää yksi työviikko ja sehän menee vaikka päällä seisten. Tämä viikko meni taas kaikenlaisten jouluvalmisteluiden merkeissä. Maanantain ja tiistain olin siis vapaalla ja sain touhuttua kaikki lahjahommmat valmiiksi ja kummilasten ja muiden paketit lähti postiin ja pullat on leivottu. Muutama lahjajuttu on vielä ostamatta, kunhan sais aikaseksi. Miehen lahja tietenkin on vielä hankkimatta, kun en osaa päättää. Ollaan sovittu että ostetaan toisillemme vain jotain pientä, max 20 euroa. Olen pannut merkille, että lahjoihin menee hirveästi rahaa, tulee ostettua minusta paljon arvokkaampia lahjoja kuin vanhana kunnon markka-aikana. Mistäköhän se johtuu? Markka-aikana sadan markan lahja oli minusta jo tosi arvokas. Mutta nyt jos ostaa 16 euron lahjan niin se tuntuu paljon arvottomammalta.

Minä leipomisen mestari leivoin myös tiikerikakun ja piimäkakun. Tiikerikakku meni pilalle, kun se tarttu vuokaan niin että se irtos siitä vain puoliksi ja piimäkakku oli muuten vain tosi omituinen. Mutta se kuulemma paranee kun vanhenee, pitää viikon päästä alkaa sitä uudestaan maistelemaan. Aion kuitenkin urhoollisesti leipoa uuden tiikerikakun koska se on minun lemppari. Meillä oli aina kotona sitä jouluna. Yhtään torttua en ole vielä leiponut, ne vasta sitten joulupyhinä.

Perjantaina meidän pihalle ilmestyi tämä . Se on meillä ollut jo pitkään suunnitelmissa, mutta minä olen aina ollut sitä vastaan. Turha vekotin, olen oikeastaan vieläkin sitä mieltä, mutta kun mies sitä enemmän halusi niin mikäpä se siinä. Onhan se keväällä ihan kiva.  Kun tultiin perjantaina kotiin ja sanoin tytölle että katso mitä isi on meille hommannut, tyttö tuumas vain että no millä rahalla, onko se minulta lainannut rahaa! Meinasin tukehtua nauruuni. Tyttö on varmaan joskus kuullut kun ollaa puhuttu raha-asioista ja naureskeltu että sillä on enemmän rahaa kuin meillä. Mutta tästä lähtien päätettiin että sen kuullen ei raha-asioista puhuta.Niin, lainaahan meidän piti ottaa tuon hankinnan takia, mutta laskettiin että se ei meidän taloutta tule kaatamaan, toivottavasti...Kun pitää vielä kypärät ja puvutkin hommata...

Eilinen päivä meni jääkiekkohallilla kun miehellä oli turnaus. Aamusta sain tehtyä kaikki tärkeät hommat kun tyttö oli yökylässä. Siivosin akvaarion, pesin pyykit ja paketoin lahjoja. Kateellisena kävin illalla viemässä veljeni lentokentälle kun se lähti joulun viettoon kauas pois,  lämpimään. Tulee vasta uudenvuoden aattona. Toisaalta, en ole varma haluaisinko viettää joulua jossain muualla kuin kotona.

Tänään käyn kaupasta hommaamassa kaikki sellaiset tarvikkeet ja tarpeet mitkä säilyy jouluun saakka. Minä inhoan mennä kauppaan juuri joulun alla jos täytyy kärrykaupalla ostaa tavaraa. Sitten ei tarvi enää muuta ostaa kun maidot ja kermat ja sen sellaiset. Pitää nyt suunnitella joulupöydän tarjottavat että tietää mitä ostaa. Pakastimessa meillä on jo kinkku, kylmäsavulohi, puoli kiloa siian mätiä, kuuden kilon taimen. Niillähän me periaatteessa jo pärjättäisiin... Eipä tuota ruokapuolta kovin kauheasti tarvi miettiä kun ei ketään vieraita ole tänä jouluna tulossa. Minun äitini vain tulee meille. Se stressaa minua vain sen takia, kun en voi polttaa tupakkia äitini nähden. Se on siitä aivan ylivihainen ja nalkuttaa vieläkin. Pitää aina salaa hiippailla ulos ja keksiä jotain peitetarinoita.

Olispa jo joulu.