Ihan hävettää kun en ole käynyt tänne kirjoittamassa mitään. En ainakaan voi sanoa etteikö olisi ollut siihen aikaa, kun sitähän mulla nimenomaan on ja vain sitä. Mutta silti tuntuu että aika menee ihan liian nopeaa. Ja ihmiset vielä kehtaavat kysellä että miten minulla kuluu aika kun olen kotona. No se vain kuluu. Välillä tuntuu että viikot on pelkkää maanantaita ja perjantaita ja ne päivät siinä välissä vain katosivat jonnekin.

Minun aika vain kuluu vaikka tuntuu että en oikeastaan tee mitään. Välillä tuntuu että aika kuluu pelkästään siihen että odotan jotain. Odotan tyttöä koulusta, odotan postia, odotan miestä ruokatunnille, odotan miestä kotiin, odotan ja odotan. Ja välillä tuntuu että olen pelkkä oman kotini kodinhoitaja. Siivoan, tiskaan, pyykkään ja laitan ruokaa. 

No olen taas penkonut kaikki kaapit läpi ja kerännyt satsin kirpparille menevää tavaraa. Kirppis siis ens viikon. Miten voi ihmisellä olla niin paljon kaikkea turhaa, pääsenkö ikinä niistä kaikista eroon?  Aina on jotain sellaista mitä ei raski viedä kirpparille mutta jota kuitenkaan en sitten koskaan tarvikkaan. Ja tytön huone, se on vielä siivoamatta, siis kaapit. Minä näen punaista aina kun astun siihen huoneeseen, koska se on niin täynnä kaikkea krääsää.

Viime vuonna haaveilin että saisin olla kotona koko joulukuun ja nyt se minun haave toteutuu. Joulukuun aion pyhittää vain joulun odotukseen ja siihen liittyviin oheistoimintoihin. Olen jo aloittanut askartelemaan omaa jouluruokien ohjevihkoa. Mulla on laatikollinen kaikenlaisia joulusia lehtiä ja reseptivihkosia ja niistä olen leikannut ja kerännyt kaikki mieluisimmat reseptit ja muut ideat ja laitan ne nyt yksiin kansiin. Joulukortitkin askarrellaan taas tytön kanssa itse ja olenkin kerännyt lehdistä ja netistä kivoja ideoita.

Joululahjojen hankinnan aloitin tällä viikolla. Tein pari tilausta nettikaupoista, iittalahomeshoppingista ja hobby hallista. Minusta on niin helppoa tehdä lahjaostokset tilaamalla. Ja senkin vuoksi että tässä pikku kylässämme ei ole niin kauheasti kauppoja mistä lahjoja  voisi etsiä. Olisipa edes joku iso market, esim citymarket. Mutta ei se mitään, meneehän se näinkin. Tämän vuoden joululahjabudjetti on sitten hieman pienempi kuin viime vuonna, viisisataa euroa saa riittää, siis meiltä molemmilta yhteensä. Lahjojen saajia on kuitenkin yhteensä jotain 20. Toisille ostetaan hieman kalliimpia lahjoja ja toisille jotain pientä. Meillä on muutama ystäväpariskunta joiden kanssa on tapana vaihtaa jouluna lahjat. Niiden arvo on yleensä 10-15 euroa. Omille perheenjäsenille lahjojen arvot on 20-40 euroa. Tytön lahjat on sitten asia erikseen, niihin menee varmaan ainakin sata euroa.

Mulla on tietokoneella tallessa joululahjat viimeiseltä kolmelta vuodelta, eli kaikki lahjat mitä ollaan kenellekin ostettu ja mitä ollaan keneltäkin saatu. Se helpottaa kummastikin suunnittelua. Viime vuonna tein eka kertaa oikean tarkan budjetin ja niistä lahjoista on sitten kaikki hinnatkin tallessa...

Olen myös alkanut kutomaan pientä villapukua mieheni lapsenlapselle. Sekin pitäisi saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua. Mutta kun tuntuu että ei ole aikaa istahtaa kutomaan.... Välillä tuntuu että vuorokaudesta on hävinnyt tunteja, kai se johtuu osittain tästä pimeydestä. Kolmen aikaan iltapäivällä alkaa jo hämärtämään. Olen ollut iltaisin tosi väsynyt. Olen yleensä nukahtanut sohvalle kesken bb:n katsomisen ja aamuiset herätykset kello seitsemältä harmittavat.

Odotan että saan alkaa ripustamaan jouluvaloja ulos ja sisälle. Lenkillä käydessäni olen huomannut jo joissakin ikkunoissa ja pihoilla valoja ja olen ajatellut että jospa minäkin jo laittaisin, mutta en vielä kuitenkaan ole laittanut.

Ensi viikko on siis marraskuun viimeinen ja ajattelin pyhittää sen siivoushommille, että sitten joulukuulle ei jäisi mitään isompia siivouksia. Minun on pakko saada siivottua kaikki ne mitä olen tässä syksyn aikana suunnitellut siivoavani, ettei jää sitten harmittamaan kun en saanut aikaseksi. No se tytön huone kaappeineen kaikkineen on yksi, sitten keittiön kaapit ja niiden yläpinnat. Siellä onkin sentin kerros rasvaista pölyä kun en ole tainnut siivota niitä oikeastaan kertaakaan sen jälkeen kun tähän taloon asetuttiin ( hävettää kylläkin tunnustaa se näin julkisesti ) Mutta kukapa sinne kaappien päälle näkee, ei kukaan. Mulla on vähän semmonen periaate ollut tässä siisteydessä että kodin yleisilme pitäisi olla sillai siisti, että yllätysvieraat voivat tulla milloin tahansa, joten kaapit ja semmoiset saavat rauhassa olla sekaisin, vaikka ne minua hieman häiritsevät. Ikkunat olen pessyt ulkoa mutta sisäpinnat pitäisi vielä pestä. Kattokin pitää kuulemma joskus pestä ja kai minä senkin koitan saada jotenkin pestyä. Siinäpä ne isoimmat urakat onkin. Varastot on nyt aika lailla ok ja äidin tavarat ojennuksessa. Mies on tuonut meille töistä yhden ihanuuslaitteen, paperisilppurin. Olenkin silpunnut muutaman säkillisen vanhoja kuitteja, tiliotteita ja muita papereita. Ja vieläkin olisi paljon silputtavaa.

Olen muutaman kerran uskaltautunut käymään työpaikallani ja oikeastaan olen iloinen kun olen siellä käynyt. Minulle on jäänyt niistä käynneistä sellainen tunne että minua kaivataan siellä. Ihanaa! Sain kutsun pikkujouluihinkin ja ne on viikon päästä perjantaina. Kyllä minäkin olen välillä kaivannut niitä ihmisiä. Vaikka olenkin hieman erakkoluonteinen ja nautin yksinolosta niin kyllä sitä välillä kaipaa juttuseuraakin.

Joulukuussa lupaan itselleni että kirjoitan tänne joka päivä jotain, ikäänkuin joulukalenterimuotoisesti.