Olen jonkin verran lukenut muita blogeja ja ihmettelen kaikkia niitä neuleblogeja. Siis niitä on niin paljon täällä. Se mitä ihmettelen on se että miten ihmisillä on aikaa, varsinkin jos on vielä lapsia. Siis harrastaa neulomista ja vielä pitää siitä erikseen blogia kuvineen kaikkineen. Minulla on vissin vuorokaudessa vähemmän tunteja kuin muilla. Tulen kotiin puoli viiden jälkeen ja sitten syödään. Tyttö katsoo sitten lastenohjelmat ja sillä välin minä yleensä käyn netissä. Mies tulee niihin aikoihin. Mulla menee sitten ilta siihen kun leikin ja touhuan tytön kanssa, käyn  hiihtolenkillä tai jumpalla tai kävelyllä. Teen yleensä seuraavan päivän ruuan ja hoidan muut kotityöt. Pyykit ja paikkojen järjestäminen. Mies tekee myös oman osuutensa töistä ja leikkii tytön kanssa kun mie en kerkeä.  Ilta onkin sitten mennyt. Tyttö menee sänkyyn yhdeksän maissa kolmen iltasadun jälkeen. Sen jälkeen on aikaa olla yleensä netissä, seurustella miehen kanssa ja katsoa telkkaria. Nyt pitää vielä lukea siihen yhteen tenttiin. Itse menen nukkumaan jo kymmenen - yhdentoista maissa, ei puhettakaan että jaksaisin valvoa pitempään. Missä ihmeen välissä minulla olisi aikaa tehdä käsitöitä, ei siis yhtään missään. Olen joskun nuorempana harrastanut neulomista ja tänä talvena olen saanut tehtyä tytölle yhden lapasen, toinen puolisko on vielä aloittamatta... Tai sitten pitäisi jättää tuo liikuntaharrastus vähemmälle, mistä en kyllä halua luopua tai muuten ole kävelevä pallukka vähän ajan päästä.

Toinen selitys sille ajalle on se, että usean lapsen perheessä ei lasten kanssa vietetä aikaa vaan ne leikkii keskenään. Olen sen kuullut kyllä monien äitien suusta että tee sieki toinen lapsi niin pääset helpommalla, kun ne leikkii keskenään. Ajatus on minusta aika huono, koska minä nimen omaan haluan viettää aikaani lapseni kanssa, vaikka välillä ei aina jaksaisi.