Tuo kevään tulo saa ihmeitä aikaan. Mieli on iloinen ja tuntuu että on energiaa tehdä vaikka mitä. Tänään oli juuri sellainen päivä. Aamupäivällä oltiin pihalla koko porukka ja siistittiin meidän kukkapenkit, jotka viimein tulivat esiin lumen alta. Ajattelin että syksyllä täytyy istuttaa jotain sipulikukkia, jota heti kukkisivat kun lumet sulaa. Nyt täytyy varmaan odottaa juhannukseen asti ennen kuin ensimmäiset kukat kukkii. Mutta on se ihana seurata sitä uuden kasvun ja elämän alkua.

Päivällä käytiin kylillä pyörillä. Käytiin kahvilassa munkkikahvilla ja kirpputorilta mies teki löydön. Se löysi sieltä aivan uuden polkupyörän ja se makso vaan sata euroa. No sehän meni ja osti sen. Juuri oltiin puhuttu että se tarvisi uuden pyörän. Mie ostin tytölle sieltä leikkiponin ja se oli siitä ikionnellinen. Kävin sovittelemassa niitä ulkoilupukuja mutta ei oikein löytynyt mieluista. Tai oikeastaan yksi löytyi mutta en kuitenkaan vielä raskinut sitä ostaa. Ehkä jostain löytyy vielä mieluisampi....

Lenkin jälkeen mies lähti työkeikalle ja mie otin urakaksi pestä saunan ja pesuhuoneen. Sitä en ollut tehnytkään pitkään pitkään aikaan. Miten se olikin päässyt unohtumaan? Tyttö puhalteli saippuakuplia pesuhuoneessa sillä aikaa. Pyöritin pyykkikoneessa myös täkkejä ja huomenna saan vaihtaa meille puhtaat peitot!

Pääsin iltapäivällä rullaluistelemaan. Olipa ihanaa pitkästä aikaa! Kävin 8 kilometrin lenkin ja tuntui että olisin voinut käydä paljon pitemmänkin, niin mukavaa se oli. Jalat tuntui vähän huterilta lenkin jälkeen. Mutta olo sen kuin parani, kun kotiin tultuani mies kävi hakemassa pizzeriasta meille kunnon pitsat. Ei jaksettu alkaa ruokaa laittamaan ja teki mieli vähän hemmotella itseä. Vähän oli huono omatunto sen pitsan takia, kun tietää että siinä on kaloreita vaikka toisille jakaa. Mutta oli se hyvää! Kannatti.