Olen ollut sairaslomalla siis koko tämän viikon ja voi taivas että olenkin ollut kipeä! En muista milloin viimeksi olisin näin tosissani sairastanut flunssaa. Pikku kuumeilu muuttuikin 40 asteen kuumeeksi ja keuhkot yskin suoraan sanottuna pellolle ja äänikin meni siinä samassa. Kaks vuorokautta meni suurinpiirtein sängynpohjalla ja suurin urotyöni tuona aikana oli että sain käytyä vessassa ja keittiössä hakemassa lääkettä ja juotavaa. Keskiviikkona raahauduin lääkäriin ja sain antibiootit, jotka onneksi alensivat hetimiten kuumeen jopa siedettäväksi. Eilen vielä jouduin ottamaan seinästä tukea kun kävelin, mutta tänään elämä voittaa. Aamulla pakotin itseni ylös sängynpohjalta vaikka olo tuntui vielä tosi huteralta, kuumetta kun ei enää ollut. Päivän mittaan olen touhuillut kaikkea pientä ja olo on koko ajan parantunut, johtuu varmaan siitäkin että olen saanut juotua kahvia ja syötyäkin jotain.

Mies parantui nopeammin ja meni jo eilen töihin. Se raukka on joutunut huolehtimaan kaikesta, itsekin puolikuntoisena kun minusta ei ole ollut mihinkään. Tyttö on pysynyt terveenä kaiken tämän keskellä ja toivon että hänen ei tarvitsisi tätä tautia sairastaa. Se oli eilen niin hauska kun se haaveili perjantaista ja sanoi että huomenna minä vain syön karkkia ja rentoudun, mutta kun isi on käskenyt jatkaa huoneen siivoamista niin minä en voikaan. Minä olen tänään auttanut häntä ja siivonnut hänen huoneensa loppuun, joten tyttökin pääsee rentoutumaan ja nauttimaan perjantaista.

Ens talvena taidan ottaa influenssarokotuksen, oli tämä niin hirveä kokemus. Jotain hyvääkin tässä sairastamisessa oli, paino on pudonnut lähes 1,5 kiloa ja en ole polttanut tupakkaa viikkoon. Ehkä lopetan kokonaan, ehkä en. Ainakaan vielä ei tee edes mieli. Lääkärin sana on sittenkin aika painava tässä asiassa....