Pääsiäinen oli ja meni ja loma sen kun jatkuu. Pääsiäisajasta meni kaks päivää äidin tavaroita pakatessa. On se kauheaa kuinka ihmisellä kertyy tavaraa vuosien mittaan. Hieman huonolla omatunnolla nakkelin rankalla kädellä hirveästi rojua roskiin. Äiti -raukka on säästänyt kaiken mahdollisen mitä joskus voi tarvita ja minä vain nakoin kaikki menemään. Miehen pakettiauto oli lopulta täynnä kaatikselle menevää tavaraa. Äiti ei sillä kertaa onneksi itse ollut mukana... Urakka jatkuu vielä tulevana viikonloppuna ja sillon toivon että saadaan homma hoidettua. Sitten täytyy aloittaa oman kodin putsaus kaikesta turhasta roinasta. Minä en halua että minun koti on vuosien päästä samanlainen tavaroiden kaatopaikka. Paitsi että meidän varastomme on nyt täynnä laatikoita missä on niitä äidin tavaroita joita en vielä raskinut heittää menemään....

On ollut aivan ihanat ilmat koko loman ajan. Yhtenä päivänä oltiin koko päivä moottorikelkkaretkellä. Oltiin pilkillä ja istuttiin nuotiolla ja nautimme kauniista kevätilmasta. Sunnuntaina vietettiin etukäteen ison tytön synttäreitä. Tein sille kakunkin. Lahjaksi se sai uuden kannettavan, iskä osti. Mutta se mikä minua harmitti, oli se että tytön suusta ei kiitoksen sanaa kuulunut. Ihan niin kuin se olisi maailman itsestään selvin asia että saa uuden tietsikan lahjaksi. Mulle tuli vain semmonen olo että se ajatteli että jaa, tässäkö kaikki lahjat. No on mulla sille vielä yks lahja, joka on vielä postissa. Se on vain jotain pientä ja kivaa. Toivottavasti kelpaa, kun se ei kuiteskaan ole mitään arvokasta... !

Iso tyttö lähti tiistaiaamuna ja me muut lähdettiin lomailemaan Pyhätunturille. Ihanaa, yhteistä ja kiireetöntä aikaa oman perheen kesken. Käytiin yhdessä hiihtämässä joka päivä ja yhtenä päivänä käytiin kylpylässä. Muutoin oleskeltiin vain mökissä ja pelattiin tytön kanssa pelejä ja nautittiin vain olemisesta. Tultiin tänään, torstai-iltana jo kotiin. Meillä olis ollut mökki varattuna huomiseen asti, mutta päätetiin tulla jo täksi illaksi kotiin. Luin uusimmasta Ilona-lehdestä artikkelin downshiftingistä ja se tuntui tosi kiinnostavalta ajatukselta. Harmittaa kun unohdin sen lehden sinne mökkiin. Löysin googlettamalla siitä paljon tietoa ja tämmöisen tekstin:

"Vähemmän on enemmän. USA:sta lähtenyt downshifting-aate tarkoittaa, että hypätään pois oravanpyörästä ja eletään aikaisempaa yksinkertaisemmin. Kulutetaan ja tehdään työtä vähemmän, eletään enemmän. Muodissa ovat vapaaehtoinen vaatimattomuus ja joutilaampi mutta nautinnollisempi arki. Ei tarvitse tavoitella niin suurta palkkapussia, kun jättää turhan kulutuksen pois. "

Minä olen jo ottanut yhden askeleen kohti tuota ajatusta hakemalla itselleni syksyksi sen vuorotteluvapaan. Silloinhan tuloni putoavat puoleen, mutta ajattelin että pystyn nauttimaan elämästäni ihan eri tavalla. Varmasti nautin.

Eilen selvisi se että mieheni ei ole allerginen millekään. Eli Nelly-koira  tulee sitten meille toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Soitin asiasta heti koiran kasvattajalle ja vahvistin varauksen pennusta. Asiassa on taas kuitenkin yksi mutta. Kasvattaja sanoi että haluaa tavata meidät ennen kuin tullaan pentua hakemaan. Eli toukokuussa pitäis tehdä kaks eri reissua Ouluun. Saa nähdä miten käy, päästäänkö käymään siellä. Tutkittiin kalenteria ja todettiin että meillä on vain yksi semmoinen viikonloppu toukokuussa jolloin voitais lähteä. Ja jos ei päästäkään käymään niin saadaanko me ollenkaan koko koiraa?

Vielä neljä lomapäivää jäljellä. Ihanaa. Huomenna taas muuttohommiin!