Heräsin jo ennen seitsemää tänään, vähän harmittaa kun olisi ollut ihana nukkua pitkään. Mutta nautin näistä rauhallisista aamuista viikonloppuisin kun ei tarvi kiirehtiä mihinkään.

Olen viime viikolla tehnyt päätökseni vuorotteluvapaasta. Aioin hakea vapaata syyskuusta joulukuun loppuun. Elokuun olen kesälomalla. Helpottava tunne kun päätös on tehty. Enää pitäis vain tehdä vapaamuotoinen hakemus ja laittaa menemään. Sitten vain jännittämään että saanko vai en. Olen ajatellut asian niin että jos se minulta evätään niin sittenhän olen työpaikallani korvaamaton työntekijä ja täytyy alkaa neuvottelemaan palkkaa sitten sen mukaiseksi, heh. Laskeskelimme miehen kanssa rahajuttuja ja totesimme että me pärjätään vaikka minun tulot pienenevät puolella.

Eilen kävimme kelkkailemassa eka kertaa tälle talvelle. Olimme lähdössä koko porukka, mutta tytön kaveri soitti juuri ennen lähtöä ja pyysi hänet kylään ja tyttö valitsi kyläilyn kelkkailun sijaan. Kävimme sitten miehen kanssa ihan kahdestaan huristelemassa. Oli ihan kivaa. Sen jälkeen kävin vielä hiihtolenkin ja se vasta kivaa oli. Oli niin luistava ja ihana keli.

Tänään lähdetään hakemaan äitiäni ja hänen muuttokuormaa. Viedään nyt aluksi vain sen verran tavaraa että pääsee alkuun. On niin helpottunut olo äidin puolesta. Harmittaa vaan minun vanhimman veljeni mielipiteet kun hän ei olisi halunnut äidin muuttavan. Se on vieläkin sitä mieltä että äiti on terve ja pärjää hyvin kotona. Se on täysin sokea asian suhteen. Se ei ymmärrä että äiti on täysin ulkopuolisen avun varassa. Illat ja viikonloput äiti on ihan riippuvainen erään naapurinsa avusta, joka vapaaehtoisesti auttaa äitiä päivittäin. Ajattelin viedä sille naapurille ison kukkapuskan kiitokseksi kaikesta.

Tänään vaihdan kukkiin mullat jos vain kerkeän. Huh, se on aika sotkuista puuhaa.