Normaalisti perjantai tuntuu perjantailta, tänään ei oikein miltään. Nyt kun olen koko viikon melkein ollut kotona niin päivät on menettäneet merkityksensä. Ajattelin taas kerran että täytyy olla iloinen että on työpaikka, koska ei minusta olisi kotona olijaksi. Tytön kuumeilu on jatkunut vielä tänään, joten sisätiloissa ollaan pysytty, no käytiin päivällä kaupassa. Aamulla soitin lääkärille, mutta meidän oma lääkäri ei ollut paikalla ja tuntui olevan vaikea päästä päivystävälle, joten unohin koko jutun. Illalla tytön kuume oli noussut jo 39 asteeseen ja annettiin sille jotain kuumelääkettä ja se tipahti äkkiä normaaliksi. Mutta huomenna me viedään se sille päivystävälle, kun pakkohan tuon kuumeen on loppua. En voi enää ens viikolla olla töistä pois.

Tänään olen siivonnut tytön huoneen, melkein kaikki lelut on käyty läpi ja jokainen on paikkansa huoneessa löytänyt. Jopa kaikki värikynätkin teroitin ja heittelin huonoimmat roskiin. Sain sieltä kerättyä pussillisen roskiin menevää rojua. Tyttö oli muka minua auttamassa siivoamisessa, mutta sillä tais mennä leikkimisen puolelle. Aina kun se löysi jotain kiinnostavia leluja niin se jäi niiden kanssa leikkimään ja sillä on semmonen kummallinen tapa että se aina kantaa kaikki lelut olohuoneen lattialle ja leikkii siellä ja unohtaa ne lelut sinne lattialle.

Mies yllätti tänään iloisesti ja toi ruokatunnilla meille niitä kaipaamiamme kukkia, molemmille omat kimput! Ihanaa. Minä kyllä illalla paljastin sille että tyttö oli toivonut saavansa kukkia, niin että en tiedä olisiko niitä tullut jos en olisi puhunut mitään. Mutta ihanaa silti. Me taas ostettiin miehelle kaupasta päivällä uusi muumimuki. Tyttö sai valita minkä hahmon haluaisi isille ja se valitsi haisulin! Hauskaa.

Tein tänään pitkästä aikaa itse pizzaa, se oli tosi hyvää, laitoin oikein paljon valkosipulia. Kävin pikku lenkin hiihtämässäkin, mutta pito oli kadonnut jonnekin suksista. Ehkä johtui tuosta kelistä kun plussan puolella on mittari.