Hups, kuinka tämä joulunalusaika vierähtää nopeasti. Minun hyvä vire kirjoittamisessa katosi jonnekkin vaikka oli tarkoitus kirjoitella tänne päivittäin.

Oikeastaan syy kirjoittelun loppumiseen oli se kun meille tuli neljäksi päiväksi tänne vieraita eikä viitsinyt istua koneella. Miehen nuorimmainen tyttö kävi meillä esittelemässä kihlattunsa. Ihan kiva visiitti muuten, mutta kun mies ei puhu sanaakaan suomea niin aika vaikea siinä on kommunikoida ja tutustua ihmiseen. On siinä suhteessa vielä meillä sulattelemista. Tyttö tapasi miehen netin kautta, lensi kesällä ulkomaille tapaamaan häntä, palasi reissusta kihlasormus kädessään ja nyt kertoi meille että lapsikin on heille tervetullut, jos on tullakseen. Tyttö -riepu on vasta kahdeksantoista. Jotkut ne sitten haluaa oppia elämää kantapään kautta, mutta minkäs teet?

Tytöllä alkoi eilen joululoma ja sai todistuksenkin koulusta. Todistus oli tosi hyvä ja äiti oli ylpeä pienestä tytöstään.

Kaikenlaista ohjelmaa tässä on ollut kyllä joka päivälle, joululauluja kirkossa, koululaisten tiernapoikaesitystä, tytön luokan joulujuhlat yms. ja aika tosiaan tuntuu menevän entistä nopeammin.

Lahjat alkaa olla hankittuna, tänään lähden äidin kanssa kylille ja ostetaan vielä viimeiset lahjat. Eipä tässä enää ole muuta kuin joulusiivouksen teko ja joidenkin ruokien valmistelut. ( sillit ja laatikot ) Tuntuu vaan että olis niin paljon tekemistä mutta ei enää jaksa touhottaa.

Suurin urakka minusta on ruokaostosten teko jouluksi. Minua taas ahdistaa mennä kauppaan kun siellä on niin paljon ihmisiä samaan aikaan liikkeellä.

Tänään leivotaan tytön kanssa piparkakkutalo.