Onpa kyllä tuntunut ihanan pitkältä tämä loma ja vieläkin muutama päivä jäljellä. Täytyy myöntää että pikkuhiljaa on ajatukset olleet työasioissa ja alkaa jo hirvittämään kun ensi viikko lähestyy. Työvaatteetkin ovat vielä pyykkikorissa.. Siis tuntuu että siitä on jo ikuisuus kun oltiin reissussakin. Ihana loma, eipä loppuisi koskaan.

Viime viikonloppuna oltiin ystäväperheen kanssa heidän mökillä. Siis minä olin miesten ja lasten kanssa siellä. Muuten ok reissu, mutta ötököitä oli ulkona niin sankat pilvet että lapsetkaan eivät voineet olla ulkona eikä itselläkään oikein innostanut. Istuin tyttöjen kanssa sisällä ja pelattiin Disney Triviaa ties kuinka monta kertaa, ja minä hävisin aina. Sekös tais olla joistakin hauskaa.

Viikonloppuna tapasin myös siskoni, jonka olen viimeksi tavannut kaksi vuotta sitten. Hän ja miehensä olivat äidin luona kesälomareissulla. Oli kiva nähdä. Harmittaa vain kun olemme niin etäisiä ja pidämme harvakseltaan yhteyttä. Mutta silti, kun tapaamme niin on niin helppo vain jutella sen kanssa ja tuntuu mukavalta nähdä. Sain päivitettyä tietoni siitä mitä heille ja heidän lapsilleen kuuluu. Ja oli mukava puhua hänen kanssa myös äidin tilanteesta.

Tämä alkuviikko on mennyt vain kotona oleskellessa. Olemme nukkuneet joka aamu tosi pitkään, ainakin puoli kymmeneen. Juuri kun on oppinut nukkumaan pitkään lomallakin niin sitten se loppuu. Ensimmäiset kaks lomaviikkoa minun sisäinen kelloni herätti minut seitsemän ja kahdeksan välillä. Mutta se oli hyvä, kun en olisi halunnut reissussa ollessa nukkuakaan sen pitempään. Niin, ja vettä on satanut joka päivä.

Ollaan käyty tytön kanssa kylillä kävelemässä, koiranpentuja katsomassa, ystävien luona kylästelemässä, olen paistanut lättyjä, ollaan löhöilty sängyllä, pelattu tietsikalla, heitelty frisbeetä pihalla, pelattu sulkapalloa, pelattu lautapelejä, väritetty värityskuvia, käyty kirjastossa, luettu kirjoja ja miehen kanssa ollaan haaveiltu omasta mökistä ja ollaan saunottu melkein joka ilta. Ihana kun saa vain olla, minä nautin. Viikonlopun mökkireissun jälkeen tuntui taas niin mukavalta olla kotona ettei enää halutakaan lähteä täältä minnekään.

Tänään tehtiin pikku autolenkki lähikylään, ( matkaa edestakaisin. 320 km ) käytiin hakeen meille peräkärry. Samalla vähän shoppailtiin. Tytölle piti ostaa taas kasa uusia vaatteita kun se kasvaa niin vauhdilla että taas on housuista lahkeet lyhyet ja puseroista hihat. Vaatteiden koko on jo 128-130 cm. Se syökin kuin hevonen, niin kai sillä on joku kasvukausi menossa.

Ja illat alkavat pikkuhiljaa pimentyä. Se on parasta kesän loppumisessa. Muistelen haikeana Kreikan pimeitä ja lämpimiä iltoja. Se on siellä tosi ihanaa kun illalla yhdeksän jälkeen on jo ihan pimeää ja kuitenkin on vielä tosi lämmintä. Aah. Kuvakirja reissusta on jo tilauksessa, sain mahtumaan siihen peräti sata kuvaa. Odotan innolla postia...